Rukoilevaisuus lyhyesti
Synty
Rukoilevaisuus on yksi viidestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä vaikuttavasta herätysliikkeestä. Liike on syntynyt 1700-luvulla kalantilaisen nuoren tytön, Liisa Eerikintyttären kokeman voimakkaan herätyksen seurauksena. Hän oli lampaita paimentaessaan lukenut Arthur Dentin kirjaa ”Totisen kääntymisen harjoitus” ja joutunut syvän järkytyksen valtaan. Hänelle paljastui oma syntisyys ja iankaikkisen kadotuksen hirmuisuus. Tunnonvaivoihinsa hän löysi lohdutuksen ainoastaan evankeliumin ihanasta lupauksesta, että Jumala on kaikille katuvaisille armollinen ja laupias Kristuksen ristintyön tähden. Liisa kertoi herätyksestään muillekin, ja pian Kalannissa syntyi hengellinen herätys, joka levisi koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Rukoilevaisuuden johtoon astui melko pian Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius ja myöhemmin hänen poikansa Antti Achrenius.
Jakautuminen
Vuonna 1984 rukoilevaisuus jakaantui kahtia. Suurimpana syynä jakaantumiselle oli erilainen suhtauminen kirkollisiin uudistuksiin. Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys halusi säilyttää rukoilevaisuudelle ominaiset tunnusmerkit sekä pitäytyä raamatulliseen ja kristikunnan yhteiseen virkakäsitykseen.
Perinteet
Herätysliikkeenä Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys edustaa Varsinais-Suomen 1700-luvun jälkipuoliskon pietististen kansanherätysten perintöä. Sen ydinalue on Länsi-Suomessa Porin, Rauman, Euran ja Laitilan ympäristössä. Liikkeelle tyypillisiä tapoja ovat polvirukous seurojen aikana sekä vanhojen laulu- ja saarnakirjojen käyttö.
Seurapuheet ovat toisinaan pitkiä ja ammentavat usein sisältöä vanhasta hartauskirjallisuudesta. Julistus on juurevaa herätys- ja parannussaarnaa, jossa kuulijoita muistutetaan syntiturmeluksen syvyydestä ja rohkaistaan omistamaan Kristuksen hankkima lahjavanhurskaus.
Jumalanpalvelukset pidetään 1600-luvun lopulta peräisin olevan kirkkokäsikirjan mukaan, ja virret veisataan vuoden 1701 virsikirjasta. Seuroissa lauletaan myös vanhoja Siionin virsiä sekä laulukokoelmaa Halullisten Sielujen hengelliset laulut. Jumalanpalveluksissa, seuroissa ja monissa kodeissa on käytössä vuoden 1776 raamatunkäännös, ”Biblia”.
Toiminta
Nykyään Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys edustaa herätysliikettä, jolla on toimintaa säännöllisesti. Vuonna 1996 perustettiin oma papin virka vastaamaan liikkeen hengellisestä työstä. Vanhan käsikirjan mukaisia ehtoollisjumalanpalveluksia ja seuroja järjestetään seurakunnissa eri puolilla Länsi-Suomea.
Kustannustoiminnasta voidaan esimerkkinä mainita vuosisatoja käytössä olleiden kansankoraalien kerääminen ja julkaiseminen (Siionin virret ja Halullisten sielujen hengelliset laulut) sekä v. 1701 virsikirjan nuottipainoksen julkaiseminen (V. 1701 virsikirjan nuotit rukoilevaisten tapaan). Kuukausittain ilmestyvä Länsi-Suomen Herännäislehti toimii rukoilevaisten pää-äänenkannattajana.
Lähetystyötä on tehty useiden järjestöjen kanssa yhteistyössä 1980-luvulta alkaen. 2020-luvulle tultaessa yhdistys toimii esim. Inkerin kirkon teologisen koulutuksen hyväksi olemalla aktiivisesti mukana Kelton teologisen instituutin lisärakennushankkeessa. Lähetykselle suunnatut varat ohjataan kohteisiinsa erillisen lähetysrahaston kautta.
Nuorten toiminta
Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksen nuorisotyö on vilkasta. Kahden vuoden välein järjestetään oma rippikoululeiri. Nuorteniltoja pidetään 2-3 viikon välein kodeissa ja paikallisten seurakuntien tiloissa. Muutaman kerran vuodessa on nuorteniltoja, joihin myös varhaisnuoret ovat tervetulleita. Kesällä pidetään viikonloppuleirejä, ja lisäksi nuoret osallistuvat kesäseuraviikonlopun järjestelyihin.
Rukoilevaisnuoret tekevät myös omalta osaltaan lapsityötä järjestämällä lastenleirejä ja osallistumalla pyhäkouluopetukseen. Nuoret ovat muodostaneet myös kuoron, joka on laulanut vanhoja virsiä esim. kesäseuroissa sekä tehnyt keväällä 2020 etäesitysvideon LSRY:n Youtube-kanavalle. 1990-2000 -luvulla rukoilevaisnuorten kuoro julkaisi kolme äänitettä (”Ah suloisin Vapahtajan'”, ”Sun tykös turvaan Jumalan'” ja ”Jouluvirsi veisatkaam'”).