Search
Close this search box.

Pääkirjoitus, Länsi-Suomen Herännäislehti 11/2023

Pysyykö uskova aina uskovana?

Timo Laato, päätoimittaja

 

Kuva: Elina Halminen

Silloin tällöin kysytään, pysyykö kerran uskova aina uskovana? Onko uskovan mahdollista langeta pois us­kos­ta? Seuraavassa pohditaan lyhyesti näitä kysymyksiä Raamatun ja oppihistorian valossa. Luterilai­nen opetus on selkeä. Siksi asian tarkastelu ei vaadi pitkää käsittelyä.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, miksi jokin kysymys kysytään. Miksi pitäisi olettaa, että uskossa oleva ja elävä pysyisi aina sellaisena? Eikö koko oletus tunnu sotivan yleistä kokemusta vastaan? Jokainen meistä tuntee jonkun, joka ei enää vaella uskossa. Onko mitään järkeä ruveta saivartelemaan, oliko hän sittenkään oikeassa uskossa, koska kerran lankesi pois uskosta? Vai onko hän sittenkään langennut pois uskosta, vaikka siltä näyttää?

Raamatulle tällainen pohdinta näyttää vieraalta. Eikä sieltä tuollaista vastaavaa ”saivartelua” löydy­kään. Lähtökohtaisesti po. kysymys nousee reformoidusta teologiasta eli lähinnä kalvinismista
(nykyään paljolti evankelikalismista) ja sen opillisista erityispiirteistä. Siinä korostetaan vastoin Raamattua, että Jumala olisi valinnut toiset taivaaseen ja toiset helvettiin. Edelleen korostetaan, että Jeesus ei oikeastaan edes kuollut kaikkien syntien puolesta, vaan ainoastaan noiden ennalta valittujen ja pelastuvien puolesta. Kun näistä em. lähtö­koh­dista lähdetään tekemään teologiaa, seuraa väistämättä, että tosi uskova on ja pysyy Jumalan valittuna loppuun saakka eikä voi koskaan langeta uskosta. Johtopäätös tuntuu oikealta, kun ensin on otettu väärät ennakko-oletukset ajattelun perustaksi.

Kannattaa miettiä asiaa ennakkoluulottomasti! Ajattele Adamia. Hän nyt kai sentään lankesi pois uskos­ta, vaikka uskomme näkevämme hänet taivaassa (koska hän sittemmin palasi uskoon). Entä Daavid? Olisiko hän päässyt taivaaseen, jos olisi kuollut sillä hetkellä, kun teki aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa ja tapatti samalla vaimon oman miehen? Ei varmasti. Yhtä lailla Salomo lankesi pois uskosta noin 1 000 vaimon tai jalkavaimon viettelemänä.  Pietari kielsi Jeesuksen kolmesti. Alkukirkossa häntä käytettiin niiden esikuvana, jotka vainon aikana olivat kieltäneet uskonsa, mutta myöhemmin tahtoivat palata. Deemas mielistyi maailmaan ja lähti pois. Entä kaikki kastetut? Kasteessa heille lahjoitetaan usko Jeesukseen. Tuleeko jokai­nen kastettu lopulta autuaaksi? Ei varmasti.

Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin. Huomaamme kuitenkin, että kysymys uskovasta ”aina uskovana” on täysin järjetön ja myös Raamatun vastainen. Tärkeintä meille on pitää omasta uskosta huolta. Se tapahtuu tutki­mal­la Raa­mattua ahkerasti, rukoilemalla, että Jumala varjelisi pahasta, vaalimalla yhteyttä kristittyjen kesken, koska he ovat Kristuksen ruumis, ja osallistumalla ehtoolliselle, jossa jaetaan Kristuksen ruumis ja veri autuuden lahjana.