Search
Close this search box.

Kysymys 2040

Olen miettinyt pidemmän aikaa pukeutumiseen liittyviä asioita. Tapaan aktiivisesti muita uskovia nuoria ja opetuksissa on tuotu esille, että erityisesti nuorten naisten tulisi pukeutua niin etteivät miehet himoitsisi heitä. Pukeudun omasta mielestäni asiallisesti, mutta useissa asiayhteyksissä on tullut tämä aihe esille ja siksi olenkin nykyään hyvin epävarma kehostani ja siitä mitä voin pukea ja mitä miehet ajattelevat vartalostani vaikkei paljasta pintaa näkyisikään. Olen hyvin ahdistunut siitä ajatuksesta, että minua esineellistetään ja minun tulisi olla näin nuorena vastuussa siitä, miten pukeudun ja mitä miehet ajattelevat etten tuota heille kiusauksia tai syntisiä himoja. Ymmärrän ettei "puolialasti" voi esiintyä julkisilla paikoilla, mutta eikö kristittyjen tulisi ajatella muiden vartaloiden olevan Jumalan luomia ja siksi kauniita luomuksia eikä pelkästään himoittavia seksuaalisia kohteita. Eikö siis pitäisi opettaa miehiä/poikia arvostamaan naisten vartaloita ja tuomaan asiaa esille sen sijaan, että se piilotettaisiin rajoittamalla naisia pukeutumissäännöillä? Ihmettelen miksi vastuu sysätään kokonaan meidän nuorten tyttöjen harteille eikä omista syntisistä ajatuksista oteta vastuuta. Lisäksi asian tuominen toistuvasti esille on hieman häiritsevää ja saa minut huolestuneeksi, että eikö edes uskovista piireistä löydy luotettavia ihmisiä.

Vastaus:

Olet ihan oikeassa, että kyllä jokaisen kuuluu kantaa vastuu omista ajatuksistaan ja katseestaan (mihin sen suuntaa). Etenkin nuoruudessa seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat synnyttävät joka tapauksessa hämminkiä ja monenlaista epätietoisuutta, joka kumminkin sitten "tasoittuu" ajan kanssa. Eivät kristityt ole tässä mikään poikkeus. He käyvät läpi samoja asioita ja tuntemuksia kuin kuka muu tahansa. Tällaisessa tilanteessa on siksi hyvä, jos voimme tukea toisiamme kasvun vuosina. Sen tähden on minusta tosiaan hyvä, että kasvavat tytöt ja naiset ottavat vaatetuksessaan huomioon tosiasiat. Ei ole kyse toisten syyllistämisestä vaan auttamisesta. Ja samoin poikien ja miesten on opittava ymmärtämään oma vastuunsa käytöksestään, siistittävä puheensa ja opeteltava kunnioittamaan naista. Mielestäni kerroit kauniisti, että naista Jumalan luomana sekä hänen luontaista kauneuttaan saa ja kuuluu pitää arvossa ja viehättävänä. Ei siinä ole mitään pahaa. Olisi molemmille osapuolille hyvä, jos tämä ei puolin tai toisin muuttuisi epäsovinnaiseksi flirtiksi tai törkeitten ehdotusten tekemiseksi. Varmaan tarvitaan paljon opettelua (ja myös epäonnistumisia) näiden asioitten kohdalleen saattamisessa, mutta kokemukseni mukaan se kyllä vähitellen luontuu niin tytöiltä kuin pojiltakin. Otetaan asenteeksemme toisiamme tukeva elämäntapa ja suhtautuminen. Sinäkin saat iloita luomisen ihanuudesta myös omalla kohdallasi ja kiittää Luojaasi hänen ihmeellisistä teoistansa ja sitä myöten kasvaa täyteen naiseuteen hänen lapsenaan.